Rannikkovaellusreiti

Tämä on reitin monipuolisin Viron etappi, joka on luonnoltaan pohjoismaista. Esiintyy irtokiviä, hiekkaisia rantoja, villiintyneitä rantaniittyjä ja breksiaa – kiviä, jotka ovat syntyneet muinaisen meteoriittiräjähdyksen seurauksena.

Reitin varrella on Pakrin törmä – Itämeren rannikon vaikuttavin jyrkänne, jonka korkeus on 24 metriä. Sen päällä on vielä Viron korkein 52 metriä korkea majakka. Reitti kulkee lähellä rantaa, paikoitellen pitkin metsä- ja peltoteitä. Matkalla näkee kartanoita, kirkkoja, kiviä, majakoita ja Pakrin tuulipuiston. Silmäniloa tarjoavat kaunis Keilan putous ja salaperäiset Pakrin saaret. Tallinnan ympäristössä on säilynyt monia sotahistoriallisia jäänteitä – rantaviivan linnakkeita ja rannikkopuolustuspattereita. Paldiski oli neuvostoaikana suljettu kaupunki, jossa oli erittäin salainen sotilaskohde – erikoinen ydinsukellusvenereaktori. Vaellus päättyy Tallinnaan, jonka keskiaikainen vanhakaupunki on UNESCO:n maailmanperinneluettelossa.

Reitti kulkee hetken aikaa entisellä rautatiepenkalla, muualla kylä- ja peltoteitä. Haapsalussa taasen kävelyteitä ja puistokatua, jonka varrella on monia kodikkaita kahviloita. Viron vanhin kylpyläkaupunki on kuuluisa parantavan merimutansa vuoksi; rentouttavia hoitoja on tarjolla nykyisinkin Haapsalun kylpylöissä. Vanhankaupungin piispanlinna on kuuluisa Valkoisen Daamin legendastaan. Reitti etenee Noarootsin niemelle, joka aikoinaan oli meren pohjaa. Maankuoren kohoaminen viimeisen jääkauden jälkeen on nostanut sen kuiville. Täällä on nahtävissä historiallisia rannikon ruotsalaiskyliä, joiden kulttuuriympäristö ja maasto on erilaista. Alueella on myös merestä erottuneitä matalia järviä.

Vaellusreitti kulkee halki Matsalun kansallispuiston, joka on Pohjois-Euroopan suurimpia kosteikkoalueita. Se koostuu matalasta Matsalun lahdesta, Kasarijoen alajuoksusta, kaislikkotiheiköistä, tulvivista Kasarijoen lehtoniityistä, rantalaitumista, lehtipuu- ja pensasniityistä ja noin 50:stä meren saaresta. Matsalun kansallispuistossa on luontopolkuja ja 7 lintutarkkailutornia. Vienanmeren ja Itämeren välinen lintujen muuttoreitti kulkee alueen yli. Täällä voi nähdä hirviä, kettuja ja muita eläimiä. Reitti on suurin osin soratietä, ylittää suuren maantien ja kulkee Lihulan kaupungin läpi. Virtsun ja Rohukülan satamista pääsee lautoilla Länsi-Viron saarille – Muhuun, Saarenmaalle, Vormsiin ja Hiidenmaalle.

Viron rannikolla kasvaa runsaasti kaislaa, siellä on runsaasti rantaniittyjä ja kosteikkoja. Siksi reitti kulkee usein pitkin metsä- ja peltoteitä. Kesän loppupuolella rannikon metsissä kasvaa runsaasti sieniä ja marjoja. Pärnunlahden rannikolla on toinen toisensa perässä pieniä kalastajakyliä. Pärnun lähellä lahdessa, jonne Pärnunjoki laskee, meri on matalaa ja rannikko hiekkaa. Pärnu on arvostettu kylpyläkaupunki, jossa on paljon kahviloita ja ravintoloita, kylpylöitä ja hotelleja, kuulee elävää musiikkia ja sillä on kaunis vanhakaupunki. 7 kilometrin etäisyydellä Pärnusta on Valgerannan suosittu loma-alue, jossa on kauniita rantametsiä, dyynejä ja hiekkarantoja. Munalaiun satamasta pääsee laivalla Kihnun saarelle  jonka kulttuuriperintö on UNESCO:n suojeluksessa. Paikalliset asukkaat pukeutuvat kansallispukuihin ja naiset kulkevat sivuvaunumoottoripyörillä.

Maaston ja näkymien puolesta tämä on reitin monipuolisin Latvian etappi. On hiekka- ja kivikkorantoja, rantaniittyjä, kaislikoita, hiekkadyynejä, hiekkakivipaljastumia, metsiä, niemiä ja lahtia, kalastajakyliä ja pieniä jokisuita. Reitti kulkee Carnikavan, Saulkrastin, Zvejniekciemsin, Salacgrīvan ja Ainažin kautta. Ylitetään pikkujokia, joista kesällä pääsee yli kahlaten. Reitin tässä osassa ovat Koivan ja Salatsin jokisuut, jotka ylitetään siltoja pitkin. Carnikava ja Salacgrīva ovat kuuluisia nahkiaisistaan, joita paikalliset kalastajat käsittelevät perinteisin reseptein. Duntessa voi vierailla kuuluisan valehtelijaparoni Münchausenin museossa. Rantaniityt ovat lintujen merkittävä muutto- ja pesimispaikka. Hieman ennen Viron rajaa reitti kulkee pitkin metsäpolkuja.

Vaellusreitti kulkee kylpyläkaupunki Jūrmalan ja Latvian pääkaupungin Riian kautta. Jūrmalassa on hiekkaranta, mutta voi kävellä myös keskikaupungin läpi ja katsella Joma ielan katua. Jūrmala on kesänviettäjien arvostama, jossa on paljon kylpylähotelleja ja kahviloita, joissa kesäiltaisin kuulee elävää musiikkia. Kaupungille on ominaisia huvila-alueen puuarkkitehtuuri sekä modernit omakotitalot ja huvilat. Rantojen dyynimetsissä on tiheästi polkuja, jotka sopivat niin tavalliseen kuin sauvakävelyyn. Lielupejoki erottaa Jūrmalan Riian ympäristön metsistä. Priedainesta pääsee Riikaan Kleistin metsäteitä ja esikaupungin katuja pitkin aina Daugava- eli Väinäjokeen asti. Joen yli päästään Riian sydämeen – Raatihuoneen aukiolle (Rātslaukums). Riian läpi voi kulkea jalkaisin ja tutustua kaupungin eri alueisiin tai käyttää joukkoliikennevälineitä junaa tai bussia.

Mazjūraksi eli pieneksi mereksi kuurinmaalaiset kutsuvat Riianlahden länsirannikkoa. Pikkumeren etappi alkaa Kolkan niemeltä Slīteren kansallispuistossa, jonka päältä kulkee Vienanmeren ja Itämeren välinen lintujen muuttoreitti. Vaellusreitti kulkee pitkin Riianlahden rannikkoa aina Jūrmalaan asti. Reitin varrella on paljon hiekkaisia rantoja, paikoitellen voi nauttia rantaniittyjen kauneudesta. Kaltenen luona on lyhyt kivinen ja pienilahtinen taival, jolla kesäisin joutsenet pesivät. Rannikolla on nykyaikaisia kalastajakyliä ja pieniä venesatamia. Merellä harjoitetaan ammattikalastusta ja seudulla on kalanjalostusyrityksiä. Rantakylien toreilta ja kaupoista, mutta myös kalastajilta voi ostaa savukalaa.

Latvian Kuurinmaan Itämeren länsirannikkoa kutsutaan Dižjūraksi eli alkumereksi. Rannikon vaellusreitin alussa, Latvian ja Liettuan rajalta aina Kolkan niemelle, ranta on enimmäkseen hiekkainen. Alkumeren etappi on Latvian rannikon asumattomin osa. Kuitenkin siellä on Latvian kolmanneksi suurin kaupunki. Pāvilostan ja Sārnaten välissä on törmärannikkoa. Kylät ovat harvaanasuttuja, valtaosa asukkaista viettää siellä vain kesää. Slīteren kansallispuistossa reitti kulkee pitkin pelto- ja metsäteitä liiviläiskalastajakylien läpi. Mazirbessa ja Kolkassa paikalliset kalastajat käyvät edelleen merellä ja myyvät itsesavustettua kalaa. Alkumeren etappi päättyy Kolkan niemelle, joka erottaa Itämeren Riianlahdesta.